In english
Etusivu     Palvelut     Ympäristö     Perinteet     Hinnasto     Yhteystiedot
               
    

Perinteet


Varhaishistoria ja matkailutoiminnan juuret

Herranniemi on toiminut kestikievarina jo 1800-luvun alussa. Siihen aikaan liikuttiin hevosilla tai jalkaisin. Vieraat nukkuivat isossa tuvassa ja hevoset saivat tallista leposijansa. Monenlaiset kulkijat kohtasivat toisensa kievarissa.

Tänä päivänä Herranniemi toimii kestikievarina jo neljännessä sukupolvessa - vanhaa perinnettä kunnioittaen. Vanha isäntäpari Aino ja Lassi perustivat retkeilymajan vuonna 1958 ja matkailusta tuli tilan pääelinkeino 1960-luvun lopulla - Herranniemi lukeutuukin maakunnan vanhimpiin edelleen toiminnassa oleviin matkailuyrityksiin. Aluksi majoitustoimintaa harjoitettiin aitoissa ja talon ylimääräisissä huoneissa, 60-luvun alussa rakentui Lassi-isännän toimesta ensimmäinen lomamökki ja vuosikymmenen lopulla majoitustilaa oli kesäaikaan jo 30 vieraalle, josta majoituskapasiteettia kasvatettiin hiljalleen kohti nykypäivää.

Tupakahvila avataan

Herranniemeen päätettiin avata tupakahvila 1970-luvun puolivälissä paikallisen Pönkän baarin sulkiessa ovensa. Tähän saakka ruoka- ja kahvipalveluja oli tarjottu vain majoittujille, mutta 1970- luvun puolivälistä ovet olivat avoinna myös ”ohikulkijoille”. Aino-emännän suojärveläiset sukujuuret takasivat, että aitoja karjalaisia herkkuja oli tarjolla. Alussa tupakahvilassa oli keskiolutoikeudet, 1980-luvulla hankittiin lisäksi viinien tarjoiluoikeudet ja myöhemmin täydet anniskeluoikeudet.

Vierivät vuodet, vaihtuvat vieraat

Asiakaskunta on vaihdellut vuosien vieriessä: 1960-luvulla se koostui täysihoitolaisista, satunnaisista Kolin matkaajista ja ulkomaisista reppuselkämatkaajista. Varsinainen hyppäys nuorisomatkailussa tapahtui vuonna 1972 kun InterRail-kortti astui voimaan. ”Reppuselkiä” taapersi asemalta joskus pitkänä jonona niin, että viimeiset saattoivat jo jäädä ilman omaa petipaikkaa ja joutuivat nukkumaan yönsä tuvan lattialla. Kansallisuuksien kirjo oli melkomoinen ja joukkoon mahtui saksalaisten, hollantilaisten, sveitsiläisten ja ranskalaisten lisäksi myös muita kansallisuuksia. Monista nuoruuden reppureissulla Herranniemen löytäneistä vieraista tuli vuosien saatossa vakioasiakkaita, jotka palasivat yhä uudelleen perheineen ja tänä päivänä vuorossa ovat jo heidän lastensa omat perheet.

Vähitellen 1970-luvun loppua kohden interreilaajat alkoivat vähentyä ja korvautuivat kotimaisilla ryhmämatkalaisilla ja muilla lomailijoilla. 1990-luvulla erilaiset yhdistysten ja yritysten järjestämät tapahtumat ja leirit alkoivat lisätä suosiotaan. Taideleiriläiset ovat ikuistaneet Pielisen rantamaisemia useana kesänä ja lukuisat sukuseurat ovat löytäneet Herranniemestä itselleen sopivan kokoontumisympäristön. Perhejuhlien, etenkin syntymäpäivien ja häiden pito alkoi yleistyä 1990- luvulla ja on jatkanut suosiotaan 2000-luvulla.

Sukupolvenvaihdos nykyisille yrittäjille

Vuonna 1995 Kestikievari Herranniemen ”vanha pariskunta”, Aino ja Lauri Nevalainen jäivät eläkkeelle ja yritys siirtyi virallisesti Erja ja Tapio Nevalaiselle, jotka olivat olleet toiminnassa mukana jo useita vuosia. Uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseksi etsittiin innolla ja vuosituhannen lopulla päätettiin käynnistää hanke, jonka avulla rakennettiin lisää ympärivuotista majoitustilaa ja pystyttiin ottamaan enemmän vieraita vastaan myös kesäsesongin ulkopuolella.

Vanhan päärakennuksen palo ja jälleenrakennus

Herranniemen vanha päärakennus savutupineen tuhoutui tulipalossa helmikuussa 2007. Yritystilojen lisäksi isäntäperhe menetti palossa myös kotinsa. Palon jälkeen alettiin välittömästi suunnitella, millainen rakennus sopisi mäelle, jota on asuttu jo 1600-luvun puolivälistä alkaen. Isäntäväki teki omat suunnitelmansa ja ensimmäiset piirustukset valmistuivat jo keväällä 2007. Ryhdyttiin etsimään vanhaa hirsirakennusta, joka voitaisiin siirtää uuden päärakennuksen osaksi. Sokojärvellä korkean vaaran kupeeseen somasti sijoittunut Kuuselan pirtti otti herranniemeläiset heti ensivierailusta omakseen ja päädyttiin kauppoihin. Kesällä 2007 talo purettiin ja hirret kuljetettiin ”uuteen kotiin” Vuonislahteen. Syksyllä aloitettiin uuden päärakennuksen rakennustyöt ja perustusten jälkeen ensimmäisenä oli vuorossa vanhan pirtin pystytys. Kaivuutöiden yhteydessä kävi ilmi, että edellinen talo ei suinkaan ollut ensimmäinen tällä mäellä seissyt rakennus. Noin 60 senttimetrin syvyydestä löytyi maatunut hirsikerta ja sen päällä oli 20 senttimetriä maata. Jälleen noin 40 senttimetrin syvyydessä oli vielä yksi hirsikerta. Löytöjen ikä jäi arvailujen varaan!

Nykypäivä ja perinteet kohtaavat

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna 2008 oli Herranniemessä suomalais-sveitsiläiset häät, joiden myötä uusi päärakennus vastaanotti ensimmäiset vieraansa. Kesällä 2008 oli uudella päärakennuksella käyttöä niin tiuhaan, että Kestikievari Herranniemen omat 50-vuotisjuhlat pystyttiin järjestämään vasta elokuussa. Kesän mittavin urakka oli ”Olli Tiainen – Suomen sodan sankari” –näytelmä, jonka myötä vihittiin käyttöön myös Vuonislahden rantateatteri Herranniemen rannassa.

Herranniemeläiset jatkavat toiminnan kehittämistä nykypäivän asiakkaiden tarpeita kunnioittaen ja perinteitä lämmöllä vaalien. Tule kokemaan kievarin tunnelma ja karjalainen vieraanvaraisuus!

Teksti on lyhennelmä Sirpa Sulopuiston kirjoittamasta Herranniemen 50-vuotismatkailuhistoriikista.